Panit instrumentit kassiin, palasit Lappiin. Täyttä tavaraa ihmisyys, sen ihmisen voima joka kutsuu.
Joka ikinen kevät paniikki ja sen tuoma voima venynyt tuulessa on vanhuuden pelko. Se on aina läsnä loppuen kesän alkuun.
Sinun kiiltävän pianon mustan väriset hiuksesi mikä missäkin voiman muodossa saa mieltää itseään toiselle, ulkopuoliselle –rikkaus. Nyt väittäkää, tehkäämme se pyhin ehdoin. Välittäkää mistä tulitte minkä joitte ja lopulta tulititte.
Tasatkaa maa, yhtaikaa elottomille ja sieluunsa vaipuneille. Hetki tullut on hyvästi jätit suuren arven pienen sydämen arkkuun, jonka eteenpäin lähetämme huokauksella. Se on tähtitavaraa minkä itsellesi soit, monet myrskyt koit –vastaan. Kaikkea muuta se oli kuin tuontitavaraa.
Viimeinkin on osaamisen tähtihetki käsillämme. Yksi sormi vain sen lipsauttaa liikuttamaan ja huulet ja ne huulet tuhahtaa puhaltamaan saa. Kiss my lips, ouh jee tähtitavaraa.
© 2019 Muupe Horto
Web-sivuston rakentanut: Heikki Kujala